Eli Chicago Blackhawks selvitti toisena joukkueena paikkansa konffifinaaleihin, kun se kukisti Vancouver Canucksin vieraskentällä lukemin 1-5. Vastaan asettuu kolmannella kierroksella San Jose Sharks.

Jos loppui Canucks-puolustajien typerät jäähyt, niin sitten alkoivat loukkaantumiset vaivata. Alexander Edler loukkaantui viimeisessä pelissä ja Sami Salo oli jo valmiiksi hajalla. Sami Salo sai edellisessä ottelussa kiekon "nivusiinsa", kun hän yritti blokata Chicagon puolustajan Duncan Keithin vetoa. Salo kaatui maahan ja piteli alavartaloaan tavalla, joka viestitti kovasta kivusta. Hänet autettiin vaivoin pois kentältä ja vietiin ambulanssilla sairaalaan. Tarkemman tiedon mukaan häneltä olisi revennyt toinen kives. Eli enpä olisi halunnut olla itse tuon vedon tiellä.

Canucksin valmentaja kiisti kuitenkin kaikki tarkemmat vammat ja ilmoitti Salon olevan day-to-day, eli tilannetta katsotaan päivittäin ja päätös pelaamisesta annetaan vasta pelipäivänä. Näin pudotuspelien aikaan ei paljoa loukkaantumisten yksityiskohdista kerrota, jotta vastustaja ei pääsisi varautumaan loukkaantuneen pelaajan esiintymiseen.

Salo harjoittelin joukkueen mukana ennen peliä ja pääsikin kentälle asti. Luistelu oli kuitenkin ymmärrettävästi hieman vajavaista, eikä pelirohkeuttakaan hirveästi ollut. Tähän kun lisätään vielä Edlerin loukkaantuminen, niin kaikenmaailman Bieksat ja SOB:it pelasivat aivan liikaa taitoihinsa nähden.

Hawkspuolustuksessa taasen Duncan Keith ja Brent Seabrook pelasivat varmat ottelut, samoin kuin Campbell ja Hjalmarsson.

Maalilla Luongo ei esiintynyt "huonosti", mutta ei myöskään joukkuetta auttavasti. Mahtoi mielessä pyöriä jopa viime kautinen 7:n maalin ilta myöskin kuudennessa ottelussa toisella kierroksella Hawksia vastaan. Silloin mies selitti tekemisiään medialle kyynelsilmin, uusimpia haastatteluja en ole vielä ehtinyt katsastaa, mutta kovin positiivista tekstiä ei varmastikkaan ole luvassa.

Hawksin maalilla taasen Antti Niemi torjui varman illan, vei kaksintaistelun Luongoa vastaan ja oli jälleen kerran vahva tärkeimmillä hetkillä. Niemi pelaa kyllä tasaisen varmaa kautta tulokasvahdiksi.

Sarjasta jäi mieleen Hawkseilta mainittujen nimien lisäksi Dustin Byfuglien (nimihän lausutaan siis Baflin, eikä esim. Bjyyfuliin, kuten eräs Alkion Jani viime kauden Canal+ lähetyksissä), joka teki hattutempun, kuten kapteeni Jonathan Toewskin. Kaksi pelaajaa tekee hattutempun samasta joukkueesta saman pudotuspelisarjan sisällä, kova temppu.

Vancouverilta mieleen jäi huonossa mielessä puolustaja Andrew Alberts, jonka pelaaminen oli kaukana siitä, mitä se oli viime kaudella Carolina Hurricanesin aikaan. Typeriä jäähyjä, hasardisyöttöjä, kiekon menetyksiä. Myöskin Sedinin kaksoset ansaitsevat pitkät miinukset.  Pistepörssin voittokaan ei painanut tässä sarjassa. Myös Detroitista hankittu Samuelssonkin jäi ainakin tehojen valossa rannalle. Ryan Kesler pelasi pitkän aikaa kuin loukkaantuneena. Muuta syytä on enää vaikea keksiä noin huonojen esitysten jälkeen.

Ensi yönä sitten taas kaksi kesken olevaa sarjaa saa luultavasti päätöksensä molemmat, kun Pittsburghissa pelataan legendaarinen G7 Montrealia vastaan ja Philadelphia pelaa Bostonia vastaan sarjan kuudennen ottelun.

Montreal Canadiensin maalivahti Jaroslav Halak on äitynyt varsinaiseen pudotuspelivireeseen seisomalla päällään lähes jokaisessa ottelussa. Joukkue lähetti Capsit lauluun ensimmäisellä kierroksella oltuaan ensin 3-1 tappioasemassa. Habsit eivät itsessään lauo kovinkaan montaa kertaa ottelun aikana, mutta käyttävät harvat paikkansa hyväkseen. Tähän kun lisätään Halakin haamutorjunnat, on tuhkimotarina valmis. Vielä tosin ilman loppua.

On kuluttavaa pelata kolme ottelua putkeen veitsi kurkulla. Näin teki Habsit ja joukkueen pitikin olla selvää kauraa pingviineille. Habsit ovat onnistuneet pimentämään Kanadan ihmelapsi Sidney Crosbyn ja Malkinkin on äitynyt tuhlailemaan paikkoja. Nyt on kuitenkin toinen ääni kellossa, kun vain ja ainoastaan voitosta pelataan.

Maalivahdeista toisessa päässä MAF on tehnyt vakuuttavaa jälkeä. Hän ei ole koskaan ennen hävinnyt seitsemättä ottelua, tuskin haluaa hävitä nytkään.

Hyökkäysosastolla Habseilla on esittää kova ase: Cammaleri. Cammy on tehnyt kovaa jälkeä playoffeissa ja on tehnyt jo 11 osumaa. Se on toiseksi eniten Habsin historiassa playoffien aikana. Calgary Flames joutui treidaamaan Cammyn pois joukkueesta saadakseen suomalaissentteri Olli Jokisen caphitin mukaan. Tietenkään ei voi suoraan verrata pelaajan tilastoja kahden eri joukkueen aikana, mutta kyllähän tuossa Flames tietynlaisen kultakimpaleen hävisi, katsoi asiaa miten päin vain. Joukkueessa oli jo runsaasti johtajuutta Cammyn muodossa ja tämäkin varmasti vaikutti Jokisen peliin. Cammy sai lähteä ja loppu onkin historiaa.

Tuosta Boston-Philadelphia sarjasta myöhemmin.